Vanhoja partiomekkojaSyksyllä 1928 Kangasalan yhteiskoulun tyttöoppilaat perustivat ensimmäisen vartion Kangasalle. Tämä Ibis-vartio oli Roineen Tyttöjen ensimmäinen vartio. Lippukunnan jäsenmäärä kasvoi vähitellen ja kokoontumiset pidettiin yhteiskoulun tiloissa. Roineen Tyttöjen ensimmäinen lippukunnanjohtaja oli yhteiskoulun opettaja Ellen Hyvönen.

Vuonna 1929 Roineen Tytöt järjestivät ensimmäisen Yrjönpäiväjuhlan. Samana vuonna saimme veljeslippukunnan, kun Harjun Pojat perustettiin. Seuraavana vuonna RoTy ja HaPo järjestivät Hämeen Partiopiirin hiihtokisat. Lippukunnat osallistuivat ahkerasti hiihtokisoihin ja retkeilivät. Kesän 1930 kohokohta oli lippukuntamme ensimmäinen oma kesäleiri. Leiri järjestettiin Sammalistossa, joka toimi lippukuntamme leiripaikkana useina kesinä. Seuraavana vuonna lippukuntamme sai oman lipun, jonka suunnitteli Jalmari Finne ja valmisti Hilma Sammalisto.

Sotavuosina toiminta oli hiljaisempaa. Lippukunta järjesti tuolloin paljon talkoita ja osallistui hyväntekeväisyystoimintaan. 1949 Helvi ”Hota” Leppihalme aloitti Roineen Tyttöjen lippukunnanjohtajana. 22 vuotta lippukuntaamme johtanut Hota on ollut RoTy:n pitkäaikaisin lippukunnanjohtaja.

1952 Roineen Tytöt siirtyivät toimimaan yhteiskoululta Kangasalan seurakuntakodille. 50-luvulla leireiltiin paljon Santasaaressa ja muutaman kerran Mustanmetsänsaaressa. 50-luvun lopulla lippukunnassamme käynnistyi tonttutoiminta eli nykyinen sudenpentutoiminta.

60-luvulla muutettiin jälleen uudelle kololle, Kangasalan keskustassa olevan KOP:in talon kellariin. 1966 järjestettiin ensimmäisen kerran Roineen Tyttöjen ja Harjun Poikien yhteinen Yrjönpäiväkilpailu, joka järjestetään edelleenkin keväisin partioviikolla.

70-luvulla RoTy:n ja Hapo:n yhteistyö lisääntyi entisestään. 1970 pidettiin ensimmäinen yhteinen kesäleiri Kaukalahdessa. 1977 lippukuntamme sai osallistua ensimmäisen kerran HaPo:n järjestämään Severinpäiväkilpailuun. Seuraavana vuonna perustettiin lippukuntiemme yhteinen lippukuntalehti ROPO, joka ilmestyy edelleen. Vuosikymmenen lopulla järjestettiin Kolilla Suomen Partiolaisten ensimmäinen suurleiri Karelia, jolle osallistu 25 Roineen Tyttöä. Partiotaitokilpailuissa tuli myös menestystä ja vuonna 1979 RoTy:t saivat Hämeen Partiolaisten kiertopalkinnon hyvästä kisamenestyksestä.

1980-luvulla lippukuntamme kolo vaihtui pari kertaa. Vuonna 1984 muutimme Tulenheimon talolle ja 1988 palasimme KOP:in taloon. 80-luvulla leireiltiin Santasaaressa ja Havisevanjärvellä. 1985 RoTy:t matkasivat SP:n suurleiri Miilulle 17 tytön voimin. 1988 RoTy:n 60-vuotisjuhlassa vihittiin käyttöön lippukuntamme uusi lippu. 80-luvun lopulla RoTy:t ja HaPo:t tekivät juhlamatkan Lontooseen. Muutenkin kansainvälisyys on ollut osa Roineen Tyttöjen toimintaa. Lippukuntalaisiamme on osallistunut Eurofolk-leireille, Explorer Belt -vaelluksille ja Maailmanjamboreelle.

1990-luvun alussa muutimme kokoontumaan Kangasalan seurakuntakodin yläkertaan. 1990 perustettiin Kangasalle partiokilta, johon kuuluu entisiä lippukuntanme jäseniä. 1997 lippukuntamme kolo siirtyi Pikkolaan Varstakujalle. 90-luvulla RoTy:t olivat mukana molemmilla suurleireillä, Tervaksella ja Loistolla.

Kesällä 2004 noin 50 Roineen Tyttöä leireili kosteissa oloissa SP:n suurleiri Taruksella, Padasjoella. Vuonna 2010 osallistuimme Kilkkeelle. 2000-luvulla toimintaa on muuttanut uusi partio-ohjelma, joka otettiin käyttöön 2010. Ikäkausia on nykyään viisi (sudenpennut, seikkailijat, tarpojat, samoajat ja vaeltajat) entisten kolmen (sudenpennut, vartiolaiset ja vaeltajat) sijaan. Partiotaitokilpailuihin osallistuminen ja niiden järjestäminen on ollut tärkeä osa lippukuntamme toimintaa. Kesällä 2010 saimme oman kolon Kangasalan seurakuntakodin yläkerrasta. 2000-luvulla olemme tehneet kaksi Lapin-vaellusta.

Lähes 85 vuoden aikana lippukuntamme jäsenmäärä on vaihdellut hurjasti. 70-luvun lopulla jäseniä oli lähes 300. Tällä hetkellä (2017) jäsenmäärämme on reilut 200. Olemme Hämeen partiopiirin kolmanneksi suurin lippukunta!

Olen koonnut tämän historiakatsauksen ”Havunvihreää ja taivaansinistä, partiotoimintaa Kangasalla 1928-1998” -partiohistoriikin pohjalta. Tuosta kirjasta voit lukea lisää Roineen Tyttöjen ja Harjun Poikien toiminnasta sekä myös muiden Kangasalla aiemmin toimineiden lippukuntien: Raikun Eräpoikien, Harjulan Kotkien ja Vehon Veljien vaiheista.

 

Elisa Leino